PlayerUnknown's Battlegrounds

PLAYERUNKNOWN'S BATTLEGROUNDS (PUBG) on tämän vuoden suuria pelillisiä hittejä. PC:llä peliä on myyty jo yli 20 miljoonaa kappaletta eikä vauhti tunnu hiipuvan millään. Ennätyksiä rikkonut moninpeli jatkaa voittokulkuaan laajenemalla nyt myös Xbox One -konsoleille. Otetaan vielä kehityksessä oleva Xbox One X -optimoitu selviytymisräiskintä tähtäimeen ja katsotaan, miten se pärjää toiminnassa.

Peli käynnistyy hahmovalinnalla miehen tai naisen väliltä. Yllättäen tarjolla olevia kasvonpiirteitä, ihonväriä tai hiusten muotoa ei pääse edes näkemään saati muuttamaan, sillä pelin sisäistä pisteitä ei vielä ole ansaittu. Hahmon vaatetusta voi sentään vaihtaa muutaman vaihtoehdon välillä ilmaiseksi.

Valikot ovat varsin yksinkertaiset, eikä valittavaa ole kuin suppean asetussivun, palvelinvalinnan ja pelin aloituksen väliltä. Valittavana on joko sooloilua, kaverin kanssa yhdessä pelaamista tai neljän hengen tiimissä sotiminen muita tiimejä vastaan. Pelin käynnistyessä palvelin löytyy pikaisesti ja lataukset sujuvat mutkitta.

Ilman minkäänlaisia selityksiä peli käynnistyy tilaan, jossa lukuisten muiden pelaajien kanssa seison aukiolla täysin kysymysmerkkinä. Luulin minuutista alaspäin laskevan mittarin kertovan ajasta, jonka jälkeen peli käynnistyy, joten pinkaisin juoksuun etsimään jotain kättä pidempää. Myöhemmin selvisi alueen toimivan odotustilana pelin kerätessä pelaajia ja laittaessa varsinaista taistelua pystyyn. Minuutin odottelun aikana on mahdollista testailla läheltä löytyviä aseita tai vaikka vain pätkiä muita pelaajia turpaan ilman seurauksia.

Varsinainen peli käynnistyy hyppäämällä lentokoneesta haluamaansa kohtaan alla siintävälle saarelle. Sadan samaan aikaan pelaavan taistelijan tavoite on yksinkertainen: olla viimeisenä hengissä. Idea on maahan laskeuduttua etsiä saarella olevista rakennuksista erilaisia aseita ja varusteita parantaakseen henkiinjäämismahdollisuuksiaan. Jotta pelaajat eivät jäisi kyykkimään jonnekin piiloon, pelattavaa aluetta supistetaan aika-ajoin pakottaen pelaajat lähemmäksi toisiaan Battle Royale (2000) ja Hunger Games (2012) -elokuvien tyyliin. Peli myös jakelee satunnaisia pommituksia eri puolilla kenttää, etteivät vaarat loppuisi kesken. Tehdyistä tapoista ja sijoituksesta listalla palkitaan pisteillä. Täysin tuoreena peliin tullessa pärjääminen oli varsin heikkoa, ja saatujen pisteiden pohjalta saa viettää pelin parissa lukuisia päiviä ennen kuin saa avattua edes poninhännän hahmoni päähän.

Pelaaminen käy joko ensimmäisestä tai kolmannesta persoonasta kuvakulman valinnan mukaan, vaikka aloitusvalikko muuta väittääkin. Tyypillisen liikkumisen ja ampumisen lisäksi voi availla ovia ja kerätä löytynyttä tavaraa. Jokainen löydetty ase tulee lataamattomana ja löydetyt tehosteet aseisiin käydään liittämässä inventaariovalikoissa. Peli pyrkii realistisuuteen tavaroiden käytön suhteen, eikä esimerkiksi kipulääkkeiden kerääminen automaattisesti nosta pelaajan energiaa. Osumia hahmo kestää sen mukaan, miten hänellä on varusteita niskassa. Kuolema kuitenkin korjaa varsin nopeasti ampuma-aseiden parissa samoin kuin ajoneuvon alle jääminenkin. Jokaista ohjaimen nappia ei ole sijoitettu täysin loogisesti, ja kesti hetken tottua nappivalintoihin. Asiaa ei helpottanut opastusosion täydellinen puuttuminen ja nappikartan piilottaminen asetusvalikkoon.

Peliaika vaihtelee alle minuutista yli kymmeneen riippuen siitä, kuinka hyvä tuuri ja taito pelaajalla on. Pelialue on varsin suuri, mutta sen koluamiseen ei jää liikaa aikaa automaattisen taistelualueen pienentämisen takia. Hulppean sadan yhtäaikaisen pelaajan voimin isollakaan alueella ei tylsää pääse juuri olemaan, mutta onneksi alueella on myös kylvetty varsin avokätisesti aseita ja tarvikkeita, jottei nahistelu jää pelkkään käsirysyyn. Ajoneuvojakin on tarjolla erilaisten autojen ja moottoripyörien väliltä, mutta näitä oli löydettävissä hiukan niukasti. Pelin kartta on varsin yksityiskohtainen, mutta itsensä löytäminen sieltä on enimmäkseen tuurin tai alueen ulkoa oppimisen varassa (kiitos liian pienen osoittimen).

PUBGin graafinen ilme oli aikamoinen yllätys negatiivisessa mielessä. Itseään Xbox One X -ehostettuna mainostavan pelin grafiikka näyttää pahasti vanhentuneelta, hahmojen animaatiot ovat tosi tönkköjä ja piirtoetäisyys edes kohtuullisille tekstuureille on huvittavan pieni. Tästäkin huolimatta peli ei pääse edes 30 ruudun sekuntivauhtiin, vaan pahimmillaan ollaan noin 10 ruudun sekuntivauhdin hujakoilla jumituksessa erillisine tökkimisineen. Tämä ei juuri helpota ohjaimella sihtausta. Toki pitää ottaa huomioon, että PUBG pyörittää sataa pelaajaa samanaikaisesti varsin isossa pelimaailmassa ja Xbox-julkaisu on vielä kehitysvaiheessa, mutta tämän pohjalta matkaa on vielä aika lailla nykypäivän odotuksiin.

PUBGin suuri suosio on ymmärrettävää peliä pelatessa. Aina tyhjästä aloittaminen ja oman kohtalon kirjoittaminen valintoja tehdessä ja vastustajia varoessa on varsin kutkuttavaa ja koukuttavaa hommaa. Tekniset ongelmat kuitenkin varjostavat pelin Xbox One -versiota sen verran, ettei peli ole pelkkää nautintoa. Myös yhden ja saman pelialueen käyttäminen tulee varsin tutuksi jo yhden illan pelaamisella ja vaihtelua alkaa kaivata. Kehitysversio PUBGista uhkuu potentiaalia, ja se tarjoaa hauskoja sessioita erilaisen moninpelin parissa. Nähtäväksi jää, saadaanko selviytymisseikkailu ansaitsemalleen tasolle valmiissa versiossa.