Steelseries Arctis 5 ja Arctis 7

Pelikuulokkeet on usein muotoiltu miellyttämään tietynlaista silmää. Värivaloissa ja rohkeissa linjoissa ei säästellä, mutta vastapainona luureja ei kehtaa julkisella paikalla laittaa päähänsä. Steelseries on itsekin seilannut tämän tasapainon kanssa edestakaisin. Arctis 5 ja sen langaton sisarus Arctis 7 osoittavat, että fiksut pelikuulokkeet voi tehdä hillitymminkin.

Kivannäköisessä ja funktionaalisessa pakkauksessa saapuneet luurit miellyttävät silmää heti paketista ulos otettaessa. Selkeät ja tasaiset linjat kätkevät sisäänsä molemmista kupeista löytyvät valojuovat sekä tukun hallintanappeja. Valmistajan Siberia -sarjasta tuttu kaksoispanta ja sisään vedettävä mikrofoni tekevät myös paluun. Alempaa kankaista pantaa voi jopa vaihtaa mieleisen väriseksi noin 15 euron hintaan. Taipuisan varren lisäksi mikrofonin päästä löytyy mykistystä markkeraava punainen led-valo, joten tahatonta itsekseen puhelua tapahtuu muita kuulokkeita vähemmän. Itse mykistysnappi voisi olla tosin hieman enemmän koholla, sillä nopeassa tilanteessa vaikkapa orastavan aivastuksen yhteydessä namikkaa voi olla hieman vaikea löytää vasemman kupin takaosasta.

Puoliavoimet AirWeave -pehmusteet viimeistelevät tuntuman mukavasti. Arctis 7:n tuplapanta on kenties akun takia suuremman painon takia hieman eri tavalla asetettu, mutta tarjoaa yhtä lailla miellyttävän kevyen kokemuksen. Rakenteellisten ratkaisuidensa ansiosta molemmat kuulokkeet ovatkin erinomaisia pitkissäkin pelisessioissa, eivätkä ne rasita tai hiosta korvia käytettäessä. Hillityn ulkoasunsa takia niitä kehtaa käyttää reissussakin.

Arctiksen 40-milliset ajurit tuottavat etenkin peleissä mukavasti tasapainoista metakkaa. Moninpelaajat arvostavat myös johtoon kiinnitettävän säätimen rullaa, jolla keskusteluyhteyden ja peliäänien tasapainoa voi säätää lennosta. Arctis 7:ssa ominaisuus on leivottu toisen kupin takaosaan. Virtuaalinen tilaääni jätti hieman toivomisen varaa esimerkiksi Battlefield 1:n kehutuissa äänimaailmoissa, joten reilu stereovalinta tuntui tuottavan paremman suuntavaiston äänien kohdalla. Pärinää ja räiskettä täynnä olevan Diablo 3:n kohdalla luurit onnistuivat pitämään hyvän ja rasittamattoman tason niin ala- kuin yläpäässäkin.

Musiikin kohdalla kummatkaan eivät suoriudu aivan moitteetta. Ääniala on kohtalaisen neutraali ilman ylikorostuvia bassoja, mutta diskantteja piti hilata hallintaohjelman kanssa hieman alas tiettyjen musiikin lajityyppien kohdalla. Elektroniseen tanssimusiikkiin tykästyneet kaivannevat junkkaansa jykevämpää alapäätä. Mikrofoni tuottaa hyvän ja selkeän puheäänen, muttei ole aivan niin herkkä kuin toivoa saattoi. Asetukset täysillä se tarjoaa kyllä häiriöttömän soundin, mutta pientä korostuksen varaa olisi siinä toivonut vielä olevan.

Arctis 5 on langattoman sisaruksensa kanssa selkeästi pelaajalle tehty. Mikin mykistysäänivalon ja kaksoispantarakenteen kaltaiset ratkaisut ovat mitä maittavimpia erilaisen nettipelailun yhteydessä. Pelaaminen voikin jatkua häiriöttä ilman, että luurit alkavat painaa ohimoilla tai hiostaa korvia. Hifistit pitäytynevät peliluureista erossa joka tapauksessa, sillä musiikin kuuntelussa niissä on parantamisen varaa. Reilun satasen hintainen Arctis 5 jatkaa mukavasti siitä, mihin erinomainen Steelseries Siberia V2 -sarja jäi. Arctis 7 on puolestaan erinomainen langaton vaihtoehto, joka on hinnoiteltu muihin markkinoilla oleviin verrattuna varsin kohtuulliseen, noin 180 euron hintaluokkaan. Molemmat laitteet testattiin ensisijaisesti PC:llä, mutta kummatkin kiinnittyvät joko USB-johdolla tai 3.5-millisellä piuhalla myös uuteen konsolisukupolveen.