Dishonored 2

Kävin todistamassa Arkane Studiolla, Lyonissa, kuinka yliluonnollinen salamurhaaja Corvo palaa pseudoviktoriaaniseen cyberpunk-maailmaan toivottavasti näyttävämpänä ja monipuolisempana kuin koskaan. Dishonored 2 antaa Corvolle vihdoin äänen ja tuo hänen rinnalleen ensimmäisestä Dishonorista tutun Emilyn taistelemaan aristokraattien tyranniaa vastaan.

Muun muassa System Shock ja Deus Ex -pelien kautta maineeseen noussut Dishonored -pelien Creative Director, Harvey Smith istuu edessäni rennosti jutustellen. Smith kertoo kuinka hänen tiiminsä antoi kaikkensa ensimmäisen Dishonoredin ja sen lisäosien eteen ja kuinka hänellä oli heti ideoita tarinan jatkoksi. Näin Dishonored 2:n tuotanto käynnistyi lähes välittömästi ensimmäisen saapuessa kauppoihin. Ensimmäisen osan yllättävä suosio tuotti paljon positiivista painetta. Kolmen vuoden kehitystyön tuloksena on varsin vakuuttavan näköinen peli, vaikka kyseessä ei ole vielä edes beta-vaiheessa oleva versio. Dishonored on monipuolistunut niin kenttien kuin hahmojen ja heidän erityisominaisuuksiensa puolesta, joten tuotanto on ollut haastavaa. Smith on kuitenkin enemmän kuin ylpeä pelin tämän hetkisestä tilasta, eikä suotta, sillä peli näyttää ensimmäisen osan tavoin melkein kuin elävältä taideteokselta.

Harveyn ollessa Dishonored 2:n keho, sykkii sen sydämenä Art Director Sebastien Mitton ja hänen yksityiskohtainen ja omalaatuinen taiteellinen visionsa. Keskellä Lyonin kaupunkia asuva Mitton selittää kuinka hänen ympäriltään löytyy paljon viittauksia ja inspiraatiota pelin maailmaan. Hän ei kuitenkaan halunnut olla laiska asian suhteen vaan lähti maailmalle etsimään tarkoin valittuja yksityiskohtia. Hän mainitsee esimerkiksi löytäneensä peliin arkkitehtuuria Englannista, vaatetusta ja tyyliä Meksikosta ja valaisua Californiasta. Mitton ei myöskään päästänyt taide- ja suunnittelutiimiään helpolla. Muun muassa pelin hahmojen mallinnusta varten tehtiin saviveistokset saamaan mittasuhteet paremmin esille. Jopa taustahahmot pursuavat yksityiskohtia ja taiteellisen ulosannin ja realistisen valaisun yhdistämistä varten kehitettiin parasta mahdollista lopputulosta saavuttamaan oma pelimoottori nimeltään Void Engine. Jo ensimmäisen Dishonored pelin tyylillä vaikutuksen tehnyt Mitton huomauttaa, että Dishonored 2:n visuaalisen ilmeen tavoitteena on lyödä tikarilla niskaan geneerisiä jatko-osapelejä. Näkemäni perusteella tikari uppoaa syvälle.

Dishonored 2 alkaa 15 vuotta ensimmäisen pelin tapahtumien jälkeen tehtävällä, joka pelataan ensimmäisestä osasta tutulla Emilyllä. Pienestä tytöstä on vuosien varrella kehkeytynyt varsin pätevä salamurhaaja. Esinäytöksen jälkeen pelaaja tekee valinnan Emilyn ja Corvon välillä, jonka parissa loput pelistä pelataan. Molemmilla hahmoilla on omat erityisvoimansa, mutta Harvey Smith painottaa, ettei hahmojen taidot painotu vain hiiviskelyyn tai taisteluun, vaan etenemistyylin määrää pelaaja itse. Corvolla on ensimmäisestä osasta tutut voimat, joita on vähän kehitelty entisestään ja Emily taas omaa täysin uudet voimat. Esimerkiksi Emily kykenee nappaamaan tavaroita ja vihollisia pitemmänkin matkan päästä ja viskoa niitä kuin rukkasia. Emily pystyi myös lumoamaan vastustajat ja linkittämään useita vihollisia kokemaan sama karu kohtalo etäisyydenkin päästä. Hetkittäisen kaksoisolennon luomisestakin oli myös puhetta.

Pelin ensimmäisen ja viimeisen tehtävän sijoittuessa Dunwallin kaupunkiin, pelataan Dishonored 2 muuten Carnaga-nimisessä eteläisessä kaupungissa. Kauas ovat jääneet Dunwallin synkeät kadut ja tilalle on tullut espanjalaistyylinen vehreä ja valoisa kaupunki. Carnagan talot ovat kuitenkin huomattavasti Dunwallia korkeammat ja täten luovat varjoisia piilopaikkoja ja mahdollisuuksia kiipeilylle entistä enemmän. Rotat ja niiden mukana tullut rutto ovat myös muinaista historiaa. Carnaga ei ole kuitenkaan ilman tuholaisia vaan sitä kiusaavat verikärpäset, jotka rottien tavoin ovat yksittäin harmittomia mutta joukossa tappavia. Toisin kuin rotat, verikärpäset eivät avusta pelaajaa tuhoamalla ruumiita vaan munivat niihin ja lisääntyvät. Smith mainitseekin, että mitä enemmän jätät ruumiita taakse, sitä enemmän peli kehittää verikärpäsiä pelaajan kiusaksi. Verikärpäsiltä löytyy myös pesiä, joita ne suojelevat kiivaasti. Liikkeisiin ja ääniin reagoivat siivekkäät surisijat tuntuvat olevan aikamoinen riesa Carnagassa.

Carnagassa valaanrasva on pienemmässä roolissa hopean ja puun tuotannon ollessa kaupungin pääelinkeino. Tämä näkyy puupainotteisessa sisustamisessa sekä yllättävissä ja vaarallisissa kaupunkia sokaisevissa pölypilvissä, joita liiallinen hopeanlouhinta saa aikaan. Luonnollisesti pelaaja voi käyttää pölypilviä hyväksi edetessään salassa vartioilta tai jopa heidän nitistämiseensä ilman suurempaa huomiota.

Harmillisesti en itse päässyt pelaamaan peliä, mutta sain hyvän maistiaisen tulevasta muutaman pelatun tehtävän osalta. Toisessa Emilyn piti tappaa korkea-arvoinen virkamies, joka toi hankaluuksia koko kaupungille, mutta myös kaupungin pahamaineiselle jengille. Viemällä virkamiehen ruhon jengin pomolle, Emily sai tiettyjä palveluksia heiltä. Emily liikkui pitkin kaupungia ketterästi mutta äänettömästi erityisvoimiensa avulla ja tappoi vartijoita leikiten satunnaisesti luodun myrskyn yllättäen aika-ajoin. Toinen näkemäni tehtävä pelattiin Corvolla ja se demonstroi pelin kaaosmaisempaa tilannetta. Corvo joutuu tappeluun keskelle verikärpäspesää ja meno oli sen mukaista. Siivekkäät vihulaiset pistelevät Corvoa hänen pätkiessään lukuisia vartijoita turpaan. Siipien pörinä oli huumaavaa ja energian vähentyessä minimiin ei Corvon auttanut kuin ottaa valta yhdestä verikärpäsestä ja lentää pois liian vaaralliseksi käyneestä tilanteesta. Molemmat esitetyt kentät olivat hyvin tuttua Dishonored-toimintaa sen molemmista ääripäistä. Peli ei selvästikään ole lähtenyt muuttamaan hyväksi todettuja peruselementtejään vaan korostaa parhaiksi havaittuja puolia, lisäilee uusia mielenkiintoisia elementtejä ja tekee kaiken entistä tyylikkäämmin.

Vierailuni Arkane Studiosille vakuutti, että Dishonored 2 on sarjan faneille erittäin toivottu jatko-osa ja siten todellinen löytö kaikille hiiviskelystä ja monipuolisesta toiminnasta tykkääville pelaajille. Tiimi pelin takana ei ole säästellyt paukkujaan eikä kompromisseja näytä olevan tehty missään vaiheessa. Paineet nykypäivänä suosiossa olevasta moninpelimahdollisuudesta ei ole annettu vaikuttaa pelin kehitykseen, vaan Creative Director Harvey Smith toteaa, että he uskovat edelleen täysillä tarinavetoiseen yksinpelikokemukseen ja tekevät sen niin hyvin kuin mahdollista. Kaiken näkemäni perusteella olen Smithin kanssa täysin samaa mieltä, eikä paljastettu julkaisupäivämäärä, 11.11.2016, Dishonored 2:lle tule yhtään liian aikaisin!