Everest

Maailman korkein vuori Everest kutsuu luokseen seikkailijoita vaaroistaan huolimatta. Monia kertoja vuorelle kiivennyt Rob Hall (Jason Clarke) tekee nykyään muiden kiipeilijöiden tavoin bisnestä viemällä turisteja huipulle. Raskaana olevan vaimonsa Jan Hallin (Keira Knightley) jäädessä kotiin, Rob päättää kiivetä vielä kerran vuorelle. Turistiryhmästään hyvää huolta pitävä Rob suunnittelee reissunsa huolella mutta siitä huolimatta kiipeily matkustajakoneen lentokorkeudessa, inhimilliset erehdykset sekä yllättävät myrskyt saattavat koko ryhmän hengenvaaraan. Tämä yksi pahimmista Everestillä tapahtuneista onnettomuuksista johti lukuisiin kuolemiin, ja perustuu siis tositapahtumiin.

Lukuisista hahmoistaan huolimatta tarina etenee sujuvasti kasvattaen onnistuneesti jännitystä edetessään loppuhuipennukseen. Kuitenkin enemmän yksittäisiin tapahtumiin ja toimintaan keskittyvä kerronta ei jätä juuri aikaa itse vuorelle ja sen valloittamisen mytologialle. Samasta syystä myös hahmot jäävät toivottua etäisemmäksi, jolloin elokuvan tarjoamilla ja potentiaalisesti vahvoilla tunnekohtauksilla, ei ole sitä haluttua vaikutusta.

Vaikka näyttelytyö kauttaaltaan on onnistunutta ja keskeinen kemia on sujuvaa, hahmoja elokuvassa on niin paljon, ettei jokaiseen ehdi tutustumaan ja varsinkin lopussa hahmojen nimet alkavat mennä jo turhauttavasti sekaisin. Asiaa ei helpota edes varsin vakuuttava määrä ison luokan tähtiä. Rentoa ja karismaattista Scott Fisheriä esittävä Jake Gyllenhaal onnistuu kuitenkin erottumaan joukosta valovoimaisella roolityöllään, harmillisen pienestä sivuroolistaan huolimatta. Miehen pistävä katse ja vekkulimainen hymy täydentävät uskottavan roolisuorituksen.

Jatkuvasti uhreja vaativaa Everestiä ei ole lähdetty elokuvassa demonisoimaan. Jylhät mutta lumoavat maisemat on vangittu pääosin näyttävästi ja kauniilla musiikilla romantisoidut laajat kuvat muistuttavat parhaimmillaan luontodokumentteja. Tämä auttaa ymmärtämään ihmisten pakottavaa tarvetta uhmata kuolemaa ja vastata Everestin seireenimäiseen kutsuun. Selvästi studioon lavastetut tilanteet ja tiukasti rajatut kuvat isoilla alueilla murtavat harmillisesti tätä mystiikan tunnetta. Erikoisefektit ovat sentään onnistuneet tehtävässään, sillä en kertaakaan elokuvan aikana jäänyt pohtimaan niiden läsnäoloa kaiken näyttäessä vain aidolle.

Omaperäisistä toimintaelokuvista tutuksi tullut ohjaaja, Baltasar Kormákur, tekee sujuvaa työtä ollakseen vähän ulkona mukavuusalueeltaan. Toiminnan kanssa ei tule ongelmia ja henkilöohjauskin on sujuvaa ottaen huomioon liian ison hahmomäärän. Tästä miestä ei voi kuitenkaan syyttää, kun kyseessä on tosi tapahtumiin perustuva elokuva, jonka ansiosta myös muutamat ihmisten typerät ratkaisut on helpompi sulattaa normaalin laiskan käsikirjoitushaukkumisen sijaan. Kuitenkin kokonaisuus olisi vaatinut vähän lisää pituutta ja syvempää hahmoluotsausta sekä Everestin mytologian selvittelyä. Tämmöisenä pintaliitona elokuva jättää katsojan kylmäksi kuin perusleirillä nousua odottavan kiipeilijän.