Barely Lethal

Yleensä tietylle kohderyhmälle suunnattu elokuva rakennetaan siten, että muutkin saavat leffasta irti edes jotain. Barely Lethal ei ole tällainen elokuva. Se on tunnetuilla näyttelijöillä ratsastava pätkä, joka yhdistelee toiminnallista agenttidraamaa tytöille suunnattuun teinikomediaan. Lopputulos yrittää kovasti olla hauska siinä kuitenkaan onnistumatta. En ole vuosiin kokenut yhtä voimakasta ulkopuolisuuden tunnetta rainaa katsoessani.

Miltei sylivauvasta saakka agentiksi koulutettu Megan on kasvanut lukioikäiseksi neidoksi James Bondin hommia tehden. Yhden pieleen menneen keikan päätteeksi hän kuitenkin onnistuu pakenemaan työnantajaansa. Hämmentävän kivuttomasti Megan omaksuu kanadalaisen vaihto-oppilaan roolin ja aloittaa koulunkäynnin. Perinteiset kuviot ihastuksineen kaikkineen sulautuvat näin sekametelisopaksi agenttitouhujen kanssa.

Tarina on ilmeisesti tarkoituksella harvinaisen epäuskottava. Samuel L. Jackson agenttikouluttajana vielä menettelee, mutta hehkeän Jessica Alban suoritus pahiksena yskii jo paljon pahemmin. Kiduttajana kunnostautuva Jackass-mies Steve-O on hölmö valinta, ja kitkerän sopan kruunaa Game of Thronesista tuttu Sophie Turner takkia kääntävänä pahiksena. Henkilöhahmot onnistuvat olemaan edes ohikiitävästi kiinnostavia vain siksi, että näyttelijät ovat luoneet itselleen nimeä muualla.

Katsomiskokemuksen ainoa mielenkiintoinen asia on seurata tapaa, jolla naaraiden välinen kilpailu esitetään. Tytsyt tavoittelevat tietysti koulun suosituimman pojan huomiota, ja hivenen yllättäen kyse ei olekaan pitkästä ja lihaksikkaasta urheilijasta, vaan kiharatukkaisesta muusikkopojusta. Tämän lisäksi niin sanottuja tavallisia poikia huomioidaan epärealistisen paljon, mutta vastapainoksi nämä kakkoslaadun kundit pysyttelevät tiukasti taka-alalla jättäen estradin tyttöjen haltuun.

Tähän loppuun tarkoituksenani oli kirjoittaa jotain iskevää rainan loppuratkaisusta ja sen jättämistä tunnelmista. Ongelma on siinä, etten tätä kirjoittaessani enää muista miten elokuva loppui. Lopetus on siis ollut yhtä ohitettavan yhdentekevä kuin koko muukin elokuva. Blu-ray-julkaisussa ei ole lisämateriaalejakaan, joten Barely Lethal jää pikavauhtia unohdettavien tusinarainojen pinoon pölyttymään.