Puyo Puyo Tetris

Puyo Puyo Tetris on kuin tasoloikka, jossa seikkailevat sekä Mario että Sonic. Kaksi pulmapelimaailman jättiläistä ovat joka tapauksessa yhdistäneet voimansa, eikä lopputulos ole suinkaan pöllömpi.

Peli ei itse asiassa ole aivan niin uusi kuin kuvittelisi, sillä sen erilaisia versiota on ilmestynyt Japanissa jo muutaman vuoden ajan. Tämä on kuitenkin ensimmäinen kerta, kun sarja saapuu Eurooppaan asti PlayStation 4:llä ja nyt testattuna Switch-pelinä. Erilaisia pelimuotoja on todella paljon, joten pelattavaa riittää varmasti, etenkin kun Switchillä paketin voi napata mukaan reissuun pelkän olohuoneessa neppailun lisäksi. Yksinpelipuoli kohtalaisen pitkän kampanjansa kanssa opettaa pelaajalle molempien pelien - Puyo Puyo:n ja Tetriksen - perusperiaatteet ja esittelee pakkauksen monilukuisen hahmokaartin. Tarinassa hahmot taistelevat ympäri maailmaa toisiaan vastaan taistellen.

Jos joku ei ole vielä törmännyt Tetrikseen, tässä sen lyhyt kuvaus: ruudun yläosasta yksi kerrallaan tippuvat erimuotoiset palikat tiputetaan alas niin, että niistä muodostuisi mahdollisimman paljon pelikentän levyisiä rivejä. Muotoja voi liikutella ja pyöritellä parhaansa mukaan siten, että kenttään ei jäisi ärsyttäviä aukkoja. Monien "taistelu-Tetristen" tapaan yhdessä pelatessa kilpakumppaneiden suuntaan heitetään heidän peliään sotkevia pikkupalikoita ja muuta kiusaa sen mukaan, kuinka monta riviä omalta puoleltaan kykenee poistamaan yhdellä palikalla. Oman pelihahmonsa voi valita myös niin, että ilkeyksien sijaan hyvä pelaaminen palkitaan oman puolen helpotuksilla.

Länsimaissa ainakin nimeltään hieman tuntemattomammassa Puyo Puyossa erimuotoisten muotojen sijaan taivaalta sataa kahdesta pallosta koostuvia palikoita. Tavoitteena on saada neljä tai useampi samanvärinen pallo kiinni toisiinsa vaaka- tai pystysuoraan. Värialueiden kadottua niiden päällä olevat palat tippuvat alas ja laukaisevat hyvällä tuurilla lisää värialueita kombinaationa. Tetriksen tapaan mitä enemmän tavaraa poistaa, sitä enemmän kiusaa kaverille voi tehdä.

Peli on omimmillaan toisia ihmisiä vastaan taistellessa, vaikka yksinpelaajallekin on tarjolla useampia eri pelimuotoja. Moninpeli onnistuu niin samalta ruudulta kuin lähiverkossakin tai internetin välityksellä. Kavereita vastaan voi kisata pelaamalla jompaakumpaa pelimuotoa, vaihtelemalla niiden välillä lennosta tai hilpeimmillään sekoittamalla ne yhteen ja samaan ruutuun. Jälkimmäisessä ruudulle ilmestyy niin Tetris- kuin Puyo-palikoitakin, jotka toimivat edelleen juuri niin kuin itsenäisissäkin peleissä. Suurimpana erotuksena Puyo-palikoiden päälle tiputetut Tetris-muodot murskaavat ne alleen jatkaen matkaansa, kunnes osuvat toiseen Tetris-palikkaan tai lattiaan. Eri pelimuodoista perinteiset tuntuivat silti viihdyttävän parhaiten, vaikka sekatilaakin pelasi jos ei muuten, niin kuriositeetin takia.

Puyo Puyo Tetriksessä ei ole varsinaisesti mitään vikaa. Sen yltiösöpö ulkoasu ja itseään toistava äänimaailma eivät ole varmasti kaikkien mieleen, mutta juuri niitä sarjalta on totuttu jo odottamaan. Hahmojen kiljaisuja ja lyhyitä tokaisuja saisi tosin olla rutkasti lisää, sillä yhden ja saman lauseen kuuleminen uudestaan ja uudestaan alkaa korpeamaan. Pienen miinuksen se saa myös värisokeuden unohtamisesta, mikä pakottaa siitä pahasti kärsivät käytännössä kokonaan Tetriksen puolelle. Sekä yksin- että moninpelaajalle löytyy tekemistä useiksi tunneiksi. Switchin omistajille peli sopii kuin nenä naamaan, kiitos nopeiden pelisessioiden ja matalan oppimiskynnyksen. Peli on luonteva kaivaa esiin pienen pelisession ajaksi lähes tilanteessa kuin tilanteessa.