Suomi
Gamereactor
arviot
Resident Evil 7: Biohazard

Resident Evil 7: Biohazard

Kuurupiilo virtuaalikauhutalossa ei ole heikkohermoisille tai -vatsaisille

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto
HQ

Vaikka olen aina viihtynyt Resident Evil pelien parissa, en lukeudu niiden suurimmaksi faniksi. Hankala liikkuvuus ja aseen käyttö sekä tavaroiden kanssa temppuilu epäloogisuuden nimissä eivät ole koskaan lämmittäneet minua. Mutta kun kuulin sarjan viimeisimmän tulokkaan olevan pelattavissa VR-laitteilla, mielenkiintoni heräsi. Sain enemmän kuin uskalsin pelätä.

Ethan Winters elää oudossa epävarmuuden tilassa hänen Lisa-vaimonsa mystisesti kadottua kolme vuotta sitten. Kaverit yrittävät saada miestä katsomaan elämässään eteenpäin, mutta Ethanin on vaikea päästää irti ilman selkeää päätöstä tapahtumiiin. Yllättäen tähän tulee mahdollisuus Ethanin saatua viestin, josta käy ilmi, että Lisa on elossa. Turhia empimättä mies hyppää autoon ja kaahaa Amerikan sydänmaille keskelle ei mitään varsin epämääräiseen kartanoon toivoen saavansa kauan odotettuja vastauksia. Alkaa verinen hengissä säilyminen totuuden parissa, joka on huomattavasti karumpi kuin Ethan osasi edes pelätä.

Alkusysäystä lukuunottamatta tarina ei lähde käyntiin kovin Resident Evilille tyypillisesti. Perinteisistä kauhu- ja jännityselokuvista lainaava juonenkulku muistuttaa kaikessa ällöttävyydessään paljolti Texasin moottorisahamurhaajaa. Sinne tänne kuitenkin ripotellaan pelisarjan pääjuoneen liittyviä vihjauksia, ja lopulta juoni puhkeaa täysveriseksi Resident Evil -jatko-osaksi. Peli etenee selkeästi ja sujuvasti eteenpäin taiteillen tyypillisesti tarinankerronnan, taistelun ja pienten pulmien ratkaisujen välillä. Hengissä säilymisensä eteen pelaaja joutuu olemaan varpaillaan pitkälti koko ajan vaaran lymytessä joka puolella kaikissa mahdollisissa muodoissa.

VR käännös on onnistunut harvinaisen hyvin. Hahmolla liikkuminen toteutetaan ohjaimen tateista, mutta päätä liikuttamalla voi tuijotella ympärilleen täysin vapaasti. Esimerkiksi kaapin tai seinän takaa kurkkiminen pääsee aivan uudelle tasolle. Virtuaalikypärän heiluttelu toimii myös aseen tähtäyksenä, mikä tuntuu yllättävän luontevalle ja oikealle ratkaisulle saamaan laukaistut ammukset tai erilaisilla teräaseilla tuikkimiset juuri sinne, missä ne tekevät eniten vahinkoa: ammukset ovat tietysti vähissä koko ajan. Laitettuani asetuksista säädettävän kävelyvauhdin hitaimmalle pystyin pelaamaan yllättävän pitkiäkin sessioita ennen kuin heikon vatsani kuplinta pakotti tauolle.

Tämä on mainos:

Sujuvan ohjauksen lisäksi virtuaalipelaaminen nostaa tunnelman huippuunsa. Heti pelin alettua painostava tunnelma on käsinkoskesteltavissa, sillä todellisuus unohtuu ja kokee olevansa keskellä pelin tarjoamaa epämiellyttävyyttä. Todella uskottavassa immersiossa uhkan tunne korostuu entisestään narisevien lattialautojen ja paukkuvien ovien myötä, kihisevistä torakoista puhumattakaan. Hienosti nostavan jännityksen jälkeen olinkin vähän pettynyt siihen, että ensimmäisillä säikäytyksillä ei ollut odotettua vaikutusta. Asia kuitenkin korjautuu myöhemmin, kun nopeasti ärjyen iholle tulevien vihollisten ansiosta kylmät väreet juoksivat pitkin kehoani. Huomasin kamppailevani luonnollista itsesuojeluvaistoani vastaan lukuisia kertoja: järki sanoo, ettei kauhujen kartanoon yksinkertaisesti kannata astua sisään. Pelaaminen oli siis varsin risitiriitainen ja sekavalla tavalla mielenkiintoinen kokemus.

Resident Evil 7: Biohazard

Ainoat asiat, jotka estivät täysin uppoamasta virtuaalikauheuksien pariin, olivat tapahtumien välissä ja jopa kesken esiin tulevat häivytykset mustiin ja siitä takaisin peliin. Liekö kyseessä hetkellinen lataus tai nostalgiaistutus sarjan alkupään osiin, mutta varsinkin VR-laitteilla toistuva täysin mustiin meneminen katkaisi tunnelman kuin seinään. Toinen kaivertamaan jäänyt asia oli päähenkilö Ethanin hyvin välinpitämätön suhtautuminen tapahtumiin. Ihan sama kuinka hirveitä kauheuksia tapahtui, Ethan ei ollut asioista juuri moksiskaan. Miehen tyyni olemus ei järkkynyt muutamia mielikuvituksettomia kiroiluja lukuunottamatta, ja puheesta päätellen ei pulssikaan päässyt nousemaan kovin paljoa. Pelaajana sen sijaan valmistauduin vaihtamaan alkkareita useasti. VR-tilassa myös pelin tekstitykset oli sijoitettu oudosti lähes keskelle näkökenttää niin, että ne jäivät välillä osittain esineiden ja hahmojen taakse. Samaa ongelmaa oli havaittavissa tavaravalikon kanssa.

Graafisesti Resident Evil 7 tekee laadukasta jälkeä. Pelissä riittää yksityiskohtia paljon ja maailma on "eläväinen". Pahasti ötököiden valtaavat tilat kuhisevat torakoita, hämähäkkejä ja muita inhottavuuksia ihan liiakseen. Myös pelin hahmot ovat autenttisen oloisia ja oikeasti pelottavia. Suurimman vaikutuksen kuitenkin tekee valaisu. Alueet on valaistu todella näyttävästi ja ne luovat tunnelmaa hienosti. Varjoilla leikitään paljon, ja synkästä yleisilmeestä huolimatta täysin mustaa osataan vältellä kekseliäästi muun muassa kaiken maailman valoa heijastavilla esineillä. VR-kypärän läpi olisi maailmaa jäänyt mielellään ihailemaan pitemmäksikin aikaa, jos se ei olisi ollut niin karmaiseva, eikä koko aikaa olisi tarvinnut juosta henkensä edestä. Noottia pitää antaa kaksiulotteisista tasoista rakennetuista kasveista, jotka muistuttavat 3d-peleistä parin vuosikymmenen takaa.

Tämä on mainos:

Selviytymisen ja pulmien ratkaisun ohella pelaajalle aiheutuu päänvaivaa Resident Evil -sarjan tyypillisestä tavasta säilöä tavaroita, joka käy omasta ongelmanratkaisusta. Hahmolle mahtuu vain tietty määrä kannettavaa samanaikaisesti mukaan, mikä on tietysti loogista ja hyväksyttävää. Mutta se, ettei pelaaja voi laskea maahan tavaraa ja ottaa sitä sen jälkeen uudestaan mukaan, häiritsee. Toki tämä antaa strategista virettä peliin, kun joutuu miettimään uhratako ammuksia vai energiaa etenemisen kannalta tärkeiden tavaroiden edeltä. Muuten niin aidon oloisessa pelikokemuksessa tämä on vain ärsyttävää ja epäloogista. Toinen epäloogisuus tulee etenemisen ohjauksesta väkisin tiettyyn suuntaan. Esimerkkinä tietyt ovet avautuvat vasta kun olet käynyt jossain toisessa paikassa, mikä ei taas liity oven avaukseen muuten mitenkään. Toki näitäkin asioita voi selitellä yliluonnollisuuksilla, joita peli on pullollaan mutta silti.

Resident Evil 7 VR on kaikinpuolin mukiin mentävä jännitys/kauhupeli mutta ennen kaikkea unohtumaton virtuaalikokemus. Laadukas graafinen ilme ja hyvin toteutetut kontrollit auttavat syventymään kauheuksia täynnä olevaan aidosti karmivaan maailmaan paremmin kuin ehkä edes haluaisi. Aiheeltaan varsin nihilistinen ja vähän sivuun omista Resident Evil -mieltymyksistä menevä tarina on epämiellyttävä pienimpään yksityiskohtaan saakka, joten pelin VR-versiota ei voi suositella kaikista heikkohermoisimmille. Sarjan faneille peli tulee varmaan olemaan ikimuistoinen virtuaalikypärän kanssa taikka ilman, mutta meille lopuille voisin sanoa, että kypärän lähtemisen myötä lähtee myös yksi piste arvosanasta.

Resident Evil 7: Biohazard
HQ
HQ
HQ
08 Gamereactor Suomi
8 / 10
+
Autententtinen tunnelma, laadukas valaisu, pätevä VR-toteutus
-
-Epämiellyttävä aihe, pienet visuaaliset bugit, Resident Evil -sarjan tyypilliset pelilliset kömmähdykset
overall score
is our network score. What's yours? The network score is the average of every country's score

Aiheeseen liittyviä tekstejä



Ladataan seuraavaa sisältöä